Autoharrastusta on monenlaista, meillä se on Hot Rod. Nimi juontaa Vietnamin sodan aikaan, jolloin sotilaat alkoivat tekemään autoja varastetuista osista. Autot tehtiin muistuttamaan lentokoneita, ilman lokareita ja käytettiin niitä osia mitä löytyi ja tehtiin paljon itse.
Nykyään autot pitää katsastaa ja niiden täytyy täyttää tietyt kriteerit. Mutta silti niitä on niin monenlaisia, jokainen taiteilija (autonrankentaja) tekee oman vision mukaan. Yleisin merkki on Ford, koska niitä on ollut paljon. Suosituin on silti -32 Ford, koska niitä on oli vähän Amerikan laman vuoksi. Se on myös muhkeampi malli ja moottorina V8 valmiina.
Meidän perheessä on Amerikan autot aina olleet sydämen asia. Rodit ovat olleet isännällä jo 16-vuotiaana rakennuksen alla ja inspiraation siihen toi Onnen päivät -sarja. Sitähän me kaikki tuijotettiin 80-luvulla ja kuolattiin Fonzieta 🙂
Tässä kahvilan mainosauto lähdössä Vääksyn kanavalle Mobilisti-iltaan. Tämäkin muutti sitten muotoaan ja myytiin eteenpäin. Meillä nämä autot ovat olleet rouhean ruosteisia, mutta monet autot ovat upeasti maalattuja ja sisustettu.
Tapahtumia
Auto harrastus on kesällä mukavaa, koska on paljon tapahtumia joihin kokoontuu samanhenkistä porukkaa esittelemään autojaan. Tässä autolajissa voi sanoa että harmaa parta on valttia ja keski-ikä on 60 v. Autoilla ajetaan paljon ja se tehdään yhdessä. Älytön ryyppääminen on harvinaista ja siksi onkin mukavaa olla mukana tapahtumissa. No tietysti sitä on, mutta ei häiritsevästi. Meille jo perinteeksi on ollut Puumalan Hayride Jamboree Pistohiekalla. Ajot käydään pehmeällä hiekalla, vanhalla lentokentällä metsän keskellä.
Iltaohjelmaa on Pistohiekan lavalla ja siinä kentällä voi myös yöpyä valitsemallaan tyylillä.
Ajoissa ei ajeta kilpaa, vaan leikkimielisesti pari ajoa. Silti kyllä palkintoja jaetaan. Mutta fiilis on todella rento ja kaikille sopiva. Timppa ei ole vielä kertaakaan ajanut, koska joko ei ole auto valmis, sataa kaatamalla jo lähteissä ym.
Tänä vuonna vettä tuli kyllä huolella!
Tässä vuoden -24 tunnelmaa.
Eipä auttanut stetsoni ja sadetakki, märkänä oltiin kainaloita myöden 🙂
Varikko tunnelmaa. Kunhan kulkee ja pysyy kasassa.
Aina ei oikein jaksa!
Toinen mukava tapahtuma oli Street Rod Nationals, Ellivuoressa.
Tapahtuma kokosi ympäri Eurooppaa harrastajia ja auton rakentajia. Pisimmältä ajamalla tuli äiti, tytär ja poika Ranskasta asti. He voittivatkin monenlaisia palkintoja. Ensi vuonna tapahtuma on Ranskassa ja suunnittelu käy kovana. Tapahtuma oli nelipäiväinen ja sisälsi kaikkea mukavaa tapahtumaa. Esim. suunnistusajoa. Meille lyötiin kartta käteen ja siitä sitten suunnistamaan rasteille. Hauskaa oli kun ajettiin peräkkäin ihan hukassa.
Pääsimme käymään yksityispihoissa ja näimme upeita Sastamalan maisemia.
Tämäkin oli leikkimielinen kisa joka ei nostanut kenellekkään paineita.
Peräkkäin ajeltiin kavereiden kanssa
Timon auto sai paljon positiivista kommenttia ihmisiltä
Iltajuhlissa syötiin hyvin ja tanssittiin jalat maitohapoille.
Hawaii -teema
Tämä olikin ainoa reissu missä Rodi the York ei ollut mukana, koska oli lämmin ilma ja autossa ei ole ilmastointia. Sisko miehineen sai kunnian hoitaa vauvaa ja saivatkin siitä koirakuumeen.
Oli mukavaa olla mukana! Olen aina ollut töissä ja en ole päässyt mukaan. Edellisenä kertana Timo ja kaverit ajoivat Tanskaan tapahtumaan. Silloin alla oli Studebaker ja reissu meni hyvin ilman mitään kommelluksia.
Loviisassa myymässä aarteita pois. Saatiin kehuja osastosta!
Sitten vielä Hämeenlinnan näyttelyssä.
Tämän jälkeen tuli toinen auto, mutta sen tarina on myöhemmin.
Tässä pintaraapaisuna Rodi elämää, joka on yksi meidän elämäntapa.
Vastaa